Hortakasvit, villivihannekset,
luonnossa villinä ja vapaana kasvavat
terveelliset (vihreät).
Metsät ja takapihat
pullollaan ilmaista ruokaa!
Voikukkia, nokkosia, maitohorsmaa,
metsämansikan- ja villivadelman lehtiä,
apilaa, maahumalaa, ratamoa, koivunlehtiä,
siankärsämöä, poimulehtiä...
(Maanomistajan luvan tarvitset mm.
elävistä puista lehtien keräilyyn
ja esim. mahlan valutukseen.)
Villivihanneksista voi valmistaa juomia, maustevoita,
dippi/salaattikastiketta. Voit käyttää näitä luonnon
ilmaisia ja puhtaita vihreitä tehopirtelöissä,
keitoissa, muhennoksissa, salaateissa,
leipien jne. valmistuksessa.
Lähes kaikkia luonnon hyötykasveja
voi pakastaa, monesti ne ryöpätään ensin.
Kuivatus on myös yksi hyvä menetelmä.
Villeistä hyötykasveista voi kuivattaa
tehokkaan viherjauhesekoituksen.
Kuivaa keräämäsi kasvit ohuelti
esim. leivinpaperin päällä pimeässä
paikassa, max. 40 c., tai kuivurissa.
Meillä sauna toimii kuivurina, ja siskolta
Thaimaan tuliaisina saatu verkkoinen
riippumatto toimii isompien kasvinosien
kuivausalustana.
Koukut vaan seiniin,
ja riippumatto kattoon.
Muista säilöä kasvit heti,
kun ovat kuivuneet.
Nyt ehtii hyvin metsään keräilykulttuuria
harrastamaan, nyt on parasta aikaa.
Nuoria versoja voi käyttää salaattiin
kaupan salaatin korvikkeena tai lisänä.
Luonnon villit ovat usein paljon ravintorikkaampia!
Ne sisältävät runsaasti mm. ravintokuitua,
C- ja E-vitamiinia, beetakaroteenia, folaattia,
kaliumia, kalsiumia, magnesiumia ja mangaania.
Nuoria horsman versoja voi valmistaa
parsan tavoin tai salaatissa.
Horsmaa, nokkosta, viinimarja- ja vadelmapuskien
nuoria lehtiä voi laittaa viherpirtelöihin.
Leskenlehtien kukista voi kuivata teetä.
(Varsi ei ole syötävä, se sisältää myrkkyä.)
Horsman lehdistä voi valmistaa myös teetä.
Nuoret mustikan ja koivunlehdet sopivat teehen
ja viherjuomiin myöskin, sekä salaatteihin.
Fermentoimalla esim. herukkapensaiden,
pihlajan, horsman lehtiä saa teejuomiin
enemmän makua.
Kerää kuivalla säällä,
puhtaasta ympäristöstä,
ei teiden läheisyydestä
eikä liian reheviltä kasvupaikoilta
kuten navettojen vieriltä.
Kerää mahdollisimman nuoria kasvien osia.
Ja ole varma siitä mitä keräät.
Aloita helpoilla tunnistettavilla,
kuten koivun lehdillä, voikukilla,
nokkosella, poimulehdillä...
Jo nokkosella pääsee pitkälle.
Se on huikea ravinnepitoisuuksiltaan,
erittäin hyvä C-vitamiinin,
folaatin, raudan ja kalsiumin lähde.
Seuraavaksi villejä ohjeita
ja lopuksi tietoa muutamasta joka paikan hyötykasvista.
***
KIRPEÄ VILLISALAATTI
nuoria aukeamaisillaan olevia poimulehtiä
nuoria voikukanlehtiä
horsmanversotupsukoita
nuoria siankärsämönlehtiä
lopuksi päälle ja sekaisin:
hamppuöljyä/oliiviöljyä
sitruunan mehua
mustapippuria rouhittuna
Enin osa salaatista horsmaa,
pienin siankärsämöä, sitä vain muutamia lehtiä.
Kerää, huuhdo hyvin, pilko pieneksi kaikki.
Lisää öljyä iso loraus, purista sitruunaa
ja rouhi pippuria päälle, sekoita.
Lisää paahdetut ja kevyesti suolatut cashewpähkinät.
Feta- tai mozzarellajuusto sopivat tähän myös.
***
VILLIMPI KASVISKEITTO
n. 15 kpl 10-15 cm nokkosta
n. 3-4 siankärsämön nuorta lehteä
nippu ruohosipulia/kevätsipulin varsia
(tupsu lipstikkaa, tupsu maustefenkolia)
perunoita
sipuli
porkkanoita
tummaa soijarouhetta
tai hernerouhetta
(ruusu)suolaa
vettä
mustapippuria
loraus oliivi/hamppuöljyä
Keitä juurekset kypsiksi suolavedessä,
jos käytät lipstikkaa lisää se alussa veteen.
Lisää pestyt ja silputut villit ja yrtit,
kiehauta hetkinen, mausta/tarkista suola/maku.
***
ERÄÄN AAMUHORTOILUN SAALIS
(ja vähän muutakin)
(tehopirtelö)
punaviinimarjapensaan lehtiä n. 10-15
vadelmanlehtiä saman verran
muutama horsman verso
nokkosia n. 10 pientä
luomusitruuna kuorineen
luomubanaani
2 avocadoa
2-3 dl mansikoita
n. 1 dl mustaviinimarjoja
n. 5 liotettua taatelia
iso ruokalusikka luomuhunajaa
iso rkl spirulinaa
iso rkl macaa
pieni kourallinen cacaonibs
vettä n. 5 dl
Huuhdo ja kuori jne. tarvittavat, koneeseen, mix.
***
NOKKOSVOHVELIT
+ limeä&vadelmaa
3 munaa
n. 1 tl suolaa
2 tl leivinjauhetta
3 dl vehnäjauhoja
1 tl sokeria
4 dl maitoa
(josta n. 1/3 kermaa tms.)
n. 25 g voita
iso ilmava siivilällinen nokkosen versoja (10-15 cm)
Vatkaa munat vaahdoksi, lisää muut aineet,
voi sulatettuna. Lopuksi nopeasti ryöpätyt silputut nokkoset.
Paista kuumalla vohveliraudalla rapeaksi.
Päälle vadelmia ja/tai jotain juustoa raastettuna
tai esim. camembertjuustoa tai jotain tuorejuustoa.
Vadelmat käyvät juuston kanssa hyvin yhteen.
LIME-VADELMA PIKAHILLO
n. 1,5 dl (pakaste)vadelmia
limen raastettu kuori
puolikkaan limen mehu
sokeria pari isoa ruokalusikallista
vettä sopiva loraus
Keittele nämä kattilassa hiljalleen,
kunnes neste alkaa haihtua ja seos kiinteytyä.
***
Tässä osiossa esittelen muutaman
hyödyllisen ja helposti tunnistettavan ja jokaisen
saatavilla olevan hortakasvin.
KOIVU
(Betula)
Nuoria koivunlehtiä
voi käyttää esim. teeksi,
salaatteihin, keittoihin,
mausteena persiljan tilalla.
Viherjauheiden sekaan
kuivata.
***
VADELMA
(Rubus idaeus)
Vadelmaa kasvaa usein hakkuuaukeilla
ja ojien vierustoilla.
Lehdissä on runsaasti C-vitamiinia (400 mg/100 g).
Vadelman lehdet sopivat
nuorina salaatteihin, viherpirtelöihin,
ja teeksi. Fermentoimalla eli hiostamalla
saa vadelmanlehdistä esiin uusia
voimakkaampia aromeja.
Tuoksu on huumaava!
Metsämansikan lehdet sopivat hyvin
teesekoitukseen vadelmanlehtien kanssa.
FERMENTOINTI:
Anna lehtien nahistua hetki keräämisen jälkeen.
Pyörittele lehtien rakenne rikki käsien välissä
rullaamalla. Laita (lasi)purkkiin ja pimeään,
n. 40 c lämpöön. Lehdet alkavat muuttua ruskeiksi
ja niihin tulee hieno aromi.
Tähän voi mennä parikin päivää.
Tämän jälkeen kuivaa.
Säilö.
***
METSÄMANSIKKA (AHOMANSIKKA)
(Fragaria vesca)
Lehtiä voi käyttää
nuorena ja tuoreena
leivän päällä, salaateissa.
Teeksi fermentoituna mainio
ja aromikas. Vadelman kanssa
yhteen sopii, sano Rautavaaran Topi!
***
VOIKUKKA
(Taraxacun officinalis)
Voikukan sanotaan
olevan täyttä ravintoa.
Kukkia on käytetty luonnonlääkkeenä
mm. maksa- ja munuaissairauksiin,
diabetekseen, aineenvaihduntaongelmiin.
Voikukassa on näölle hyvää luteoliinia
ja antioksidantteja. Voikukka vahvistaa
immuniteettia ja estää monien bakteerien kasvua.
Hoitaa mm. maksaa ja sappea.
Voikukasta syötäväksi kelpaa kaikki.
Kukat sopivat nuppuisina esimerkiksi
munakkaaseen, niissä on sienimäinen maku.
Kukat sopivat myös voin, tuorejuuston
tai rahkan mausteeksi. Simajuomaakin
niillä voi maustaa.
Nuoret lehdet ja vanhemmat joista
lehtiruoti poistetaan sopivat
mm. salaatteihin ja vihreisiin
pirtelöihin.
Juuria voi käyttää keitoissa.
Pula-aikaan voikukan paahdettua
juurta on käytetty kahvin korvikkeena.
Voikukkasimaa aion kokeilla tänä kesänä.
***
SIANKÄRSÄMÖ
(Achillea millefolium)
Valkeakukkainen (joskus vaaleanpunainen)
niittykukka, jolla pieniliuskaiset luikeromaiset
lehdet. Hyvin vanha rohdos- ja maustekasvi,
jota on käytetty erityisesti haavojen hoitoon.
Nuoria lehtiä voi käyttää mausteena mm. salaateissa,
keitoissa. Siankärsämöä pidetään ruokahalua lisäävänä.
Ensiapuna hammassärkyyn voi pureskella lehtiä ja kukkia!
Siankärsämö on hyvä verenpuhdistaja, auttaa myös
kuukautiskivuissa, vatsavaivoissa, flunssassa.
Sisältää tulehduksia ehkäiseviä aineita,
jotka nopeuttavat haavojen paranemista,
ja hoitavat ihoa. Liikakäytöstä seuraa
päänsärkyä ja huimausta.
***
POIMULEHTI
(Alchemilla)
Tämä on se alkemistienkin
kummastelema kastehelmikasvi :)
Todellisuudessa nestepisara
poimulehden syleilyssä ei aina ole
kastetta, vaan osa kasvin maasta
imemästä vedestä tihkuu ulos
lehtihampaiden pienistä raoista.
Kaunis se jokatapauksessa on.
Kasvi ja kastehelmi.
Nuoret suppuiset poimulehden
lehdet ovat hyviä salaatissa.
Lehtiä voi käyttää myös keittoihin
ja yrttijuomiin.
Varjoisa paikka on parempi poimia,
lehdet voivat muuten olla karvaita
ja sitkeitä. Poimulehtiä on monta
eri lajia, joten mauissa on eroja.
Maistele ennenkuin keräät.
***
MAAHUMALA
(Glechoma hederacea)
Nurmikkoa pitkin mataamassa
voit tavata, nostaa päänsä pystyyn,
kukkii liloin kukin.
Salaatteihin ja keittoihin mausteeksi,
yrttiteeksi.
***
MAITOHORSMA
(Epilobium angustifolium)
Oh, kun ensi kertaa tätä Jesuksen kukkaa
maistoin, tuli hyvin voimallinen olo.
Se oli nuori tuore tupsukka jota haukkasin.
Hänellä on monta kutsumanimeä: hepohäntä,
häränhäntike, paloheinä, palokukka, rieskaruoho,
tulivormu, ja vaikkapa tämä Jesuksen kukka,
mun persoonallinen kutsumanimisuosikki.
Tämän rentun ruusun tunnistaa jokainen,
jo nuorena se puskee muun kasvuston seasta
tupsullaan.
Salaatteihin nuoret versotupsut aivan
mainioita ja mietoja, sopivat keittoihin
ja tehopirtelöihin siinä missä nämä
muutkin esitellyt.
Lehdet sisältävät merkittävästi
mm. ravintokuitua, fosforia,
riboflaviinia, C- ja A-vitamiinia.
Vanhemmat lehdet voi kuivata teeksi.
Kukintoja voi syödä,
laittaa ruokien koristeeksi.
Maanalaisissa osissa on runsaasti
hiilihydraattia. Juuren voi paahtaa
ja jauhaa hienoksi.
Siemenhaituvilla on ennenvanhaan
täytetty tyynyjä.
***
LESKENLEHTI
(Tussilago farfara)
Kevään ensimmäisiä kukkaisia
ilonaiheita.
Lehdistä voi valmistaa kääryleitä.
Kukkia ja kukan nuppuja voi kuivata teeksi,
varsiosa ei ole syötävä.
Leskenlehti, etenkin varsi kukinnan aikana
sisältää maksalle haitallisia pyrrolitsialkaloideja,
käytä siis kohtuullisesti ja vain pieniä aikoja.
Kukilla miellyttävä anismainen maku.
***
NOKKONEN
(Urtica dioica)
Nokkonen, vihulainen,
on ystävä ylin.
Pinaatin tapaan usein
käytetty. Voi käyttää
kypsentämättä tehopirtelöissä,
heittää keittoihin tuoreena,
ja kuivattuna tai pakastettuna
sopii monen ruuan joukkoon.
Nokkosmuhennos, nokkosletut,
nokkoskeitto...
Nokkonen on erittäin ravintorikas kasvi.
Se sisältää mm. rautaa seitsemän kertaa
enemmän kuin pinaatti, piitä 60 kertaa
enemmän kuin lehtisalaatti, kalsiumia kolme
kertaa enemmän kuin maito ja
C-vitamiinia viisi kertaa
enemmän kuin appelsiini.
Toivo Rautavaaran, hyötykasvigurun mukaan
nokkonen on kaikista luonnonvaraisista kasveistamme
ruokakasvina tärkein, koska se on kaikkien saatavilla,
se on hyvänmakuinen, helppokäyttöinen, siihen ei kyllästy,
siinä ei ole sivumakuja, ja ensimmäinen sato on
kerättävissä aikaisin keväällä, jolloin ravintoarvo on suurin.
Nokkonen puhdistaa vertaa, lisää virtsaneritystä (munuaisten toimintaa),
laskee verenpainetta ja -sokeria, vähentää anemiaa,
edistää suoliston toimintaa ja pintaverenkiertoa,
ja auttaa yliherkkyysreaktioissa
sekä poistaa raskasmetalleja.
Melkoinen tehopakkaus on nokkonen!
lähteet:
Toivo Rautavaara: Mihin kasvimme kelpaavat
(WSOY, 1976)
Anne Paalo: Kukkaruokaa
(Multikustannus, 2009)
http://www.ts.fi/teemat/ruoka/50858.html
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/06/
villiyrtit_tuovat_makua_arkiruokiin_1746604.html
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siank%C3%A4rs%C3%A4m%C3%B6
http://fi.wikipedia.org/wiki/Ahomansikka
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vadelma
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koivut
http://wikikko.info/wiki/Poimulehti
http://www.arktisetaromit.fi/fi/arktiset+aromit/yrtit/
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit/poimulehdet
